Sivut

sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

studiokuvausta

Toteutin itseäni perjantaina yhdellä mieliharrastuksistani – studiovalokuvauksella. En ole melkein vuoteen käyttänyt studiokalustoani kaikenlaisten muuttojen, raskauspahoinvointien ja remonttikiireiden takia. Mutta nyt kun mennään jo raskausviikolla 35–36, on viimeiset hetket räpsiä "virallisia raskausmahakuvia". Vauva voi nimittäin putkahtaa maailmaan myös etukäteen. Mainittakoon vielä, että äitiyslomani alkoi perjantaina, ja laskettuun aikaan on noin 5 viikkoa. Näin se aika lentää!

Kalusto

Kuvauskalustooni kuuluu kamera (Canon EOS 550D), kamerajalusta, kameraan asennettava ulkoinen salama, 2 studiosalamaa, salamajalustat, 2 softboxia ja 2 heijastinvarjoa, 2 salamoiden etälaukaisinta, heijastimia, taustoja yms…

Kuulostaa kalliilta kalustolta, mutta sitä se ei ole. Kameran ostin joskus vuonna 2010 Huuto.netistä, ja se maksoi 520 euroa. Kameran mukana tuli näissä kuvissa käytetty objektiivikin EFS 18–55 mm. Kamerajalustan löysin Anttilasta kympillä. Muut yllä luetellusta kalustosta tilasin kiinalaisesta nettikaupasta viime vuonna, ja kaikkineen se maksoi 376 $ eli tuolloisen vaihtokurssin mukaan noin 300 euroa. Taustoina toimi perjantain sessiossa 2 mustaa ja 2 valkoista puuvilla-aluslakanaa, jotka ostin Jyskin alennusmyynnistä kuvausaamuna.

Studiokalustoa


Kuvausta harrastavat ymmärtävät, että kalustoni on hävyttömän huokea, sillä pelkästään kunnon objektiiviin saa kulumaan helposti monta tonnia. Vilkaisin Rajalan sivuilta vastaavanlaista kuvauskokoonpanoa: jos kamera ja jalusta jätetään laskuista pois, niin sieltä ostettuna vastaavan studiolaitteiston hinta nousisi vähintään sinne 4000 euroon.

Kuvauspäivä

Kuten kaikkeen touhuun, missä pitää koota ja rakennella kaikenlaista, tähänkin hurahti minulta koko päivä. Aamu meni laitteistoa etsiessä muuton jälkeisen sekasorron seasta sekä kaluston kokoamisessa. Klo 10 menin Jyskiin ostamaan aluslakanat taustoiksi. Etsittyäni vaatteita ja ehostettuani itseäni pääsin viimein kuvaamaan klo 13, ja sitä kestikin sinne ilta kuuteen. Loppuilta meni kaluston poiskorjaamiseen.

Sellainen mutka tuli matkaan, etten saanut salamoiden etälähettimiä toimimaan. Hoidin salamoiden käytön lopulta orjatoiminnon avulla niin, että kiinnitin ulkoisen salaman kameraan. Laitoin sen osoittamaan sivulle ja voimakkuuden laskin pieneksi – mutta kuitenkin niin, että studiosalamat reagoivat siihen ja välähtivät. Homma toimi!

Kameran etälaukaisin
Ainiin, kuvasin nämä ihan itse huolimatta siitä, että olin myös mallina. Apuna oli pienen pieni vempain nimeltä etälaukaisin. Laite on niin pieni, että se mahtuu helposti käteen piiloon. Astetta hifimpää selfiekuvausta, sanoisin!

Julkaisen blogissani vain muutaman sadoista kuvista, joita tuli räpsittyä erilaisilla kuteilla, valoilla ja taustoilla. Ehkä myöhemmin pistän vielä pari kuvaa lisää. Nämä rockhenkiset musta-puna-lateksihousukuvat ovat mielestäni sen verran korrekteja, että rohkenen ne julkaista. Suurin osa kuvista nimittäin päätyy salasanasuojattuun perhealbumiin – jos ymmärrätte, mitä tarkoitan.

Kuvat onnistuivat mielestäni hyvin. Kokeilin erilaisia salamavalojen sijainteja ja korkeuksia. Näissä tämän postauksen kuvissa toinen salama on kamerasta katsottuna takavasemmalla, ja se valaisee kevyesti vartalon rajat. Toinen on etuoikealla, ja on se päävalaisin. Mieleisin kuvani näistä kolmesta on tuo, missä katson sivulle. Pinkeän mahan aiheuttamat mekon laskokset korostuvat siinä nimittäin hienosti.

Tämä on lempparini näistä kolmesta.

Tässä on hyvä sivuprofiili, mutta ilme on ehkä turhan vakava.

2 kommenttia:

  1. Hienoja kuvia on ☺ oikeita taidekuvia ��

    VastaaPoista
  2. Olen samaa mieltä.Kun osaa,niin onnistuu.

    VastaaPoista